Ruisrock ja Vuoden sähläykset

Hohoijakkaa! Ruisrockista on selvitty hengissä , muutamaa fyysistä kolhua, hajonnutta kännykkää ja kameraa lukuunottamatta. Voisi siis tässä heti alkuun todeta että hiiohei! Kalliiksi tuli elämäni ensimmäinen Ruissi. Onneksi muuten oli varsin onnistunut reissu, ja seurani oli mitä mainiointa , kiitos vaan :) Ei tule ihan enää niin pahaa vitutusta kun ajattelee että oli kuitenkin varsin mukavaa. Tuli myös nähtyä paljon vanhoja tuttuja ja muutamia sanoja siinä kerkesi rupattelemaankin. Olen nyt sitten pahoillani, mutta kuvia ei ole tulossa kun tuo kamerani sanoi sopimuksensa irti. En onneksi niitä kamalsti ehtinyt ottaa, mutta piti teille vähän jakaa muutaman kuvan muodossa reissua, eikä se nyt sitten onnistukkaan. Harmittaa sekin.

Vitutuskäyräni huipennus kuitenkin sattui kun kävin jonottamassa itselleni vettä vesipisteessä. Jonottelin ensin ainakin 20 minuuttia, sitten täytin pulloni ja jatkoin matkaa. Enkös sitten hetken päästä huomannut että laukkuni pohjasta tippuu vettä. Äkkiä epätoivoinen pelastusyristys kännykälleni ja kameralleni sekä mp3:lle, mutta kahdelle ensimmäiselle pelastus tuli liian myöhään. Huomenna kiikutan ne korjaukseen, nyt siis varaluurilla mennään. Ottaa päähän, mutta virheistä opitaan.

Ensin reissun miinukset : KUUMA! Järjettömän kuuma, siis tuskaisen kuuma. Tuntui että naama valahtaa koko ajan ja meikit pitkin poskia. Sen kuumuuden olisi vielä jotenkin kestänyt mutta ihmisiä oli kyllää myös ihan mielettömästi. Mikä sekin otti päähän kun mihin ikinä meni tai ajatteli menevänsä niin sai varautua jonottamaan yli puolituntia. ( Siis vessaan, syömään, anniskelualueelle, sisään jne. ). Kolmas miinus oli se että tapasin mukavan miehen, mutta tollo kun olen niin en älynnyt numeroa kysäistä. Sinne meni sekin sitten taas.

Kolme bändiä olin katsomassa.Tai neljä jos 5 minuuttia Staminaa lasketaan. PMMP, Michael Monroe ja kauan odottamani Nightwish. PMMP tuotanto on minulle ihan suht tuttua, keikalla en kyllä läheskään kaikkia kappaleita tiennyt, mutta osan kuitenkin ja oli kiva lauleskella mukana. Monroe on minusta persoonana viehättävä, mutta hänen musiikkinsa ei ole mitenkään tuttua minulle. Nightwishin keikalla olin ihan hyvässä paikassa ja koko sen ajan kun siellä jököttelin, jammailin hyvästä musiikista ja nautiskelin Ruissalon yöstä. Tuli keikan aikana todettua että paljon on Nightwishillakin kappaleita joita en tunnistanut. Kysäisin kaverini poikaystävältä että mistäköhän levyiltä ne mahtoivat olla ja hän sanoi että Nemolta ainakin oli muutama.
Ymmärrettävää sitten etten tunnistanut niitä, sillä en Nightwishia Tarjan aikoina kuunnellut.  Hyvä keikka, mutta minulle Nightwish toimisi pidempänä settinä. Täytyy laittaa korvan taakse, kun Suomeen tulevat.

Sitten vähän Ruissin vaatesaldoa. Kyllä huomasi miten paljon elämäni on vaatepuolenkin suhteen muuttunut. En koskaan ennen ole tunnistanut vaatteita ihmisten päällä, nyt saatoin monta vaatetta yhdistää liikkeeseen. Kolme ehdotonta hittituotetta täällä hetkellä on virkattu toppi, näkyi melkein joka viidennellä päällä. Farkkushortsit, itse vierastan kauhean lyhyitä shortseja mutta oli mukava huomata että monikaan ei.( Liian lyhyet nyt eivät näytä kenenkään päällä mitenkään hyviltä).
Kolmantena pistimme ystäväni kanssa merkille, neon oranssin ja corallin sävyt. Varsin blondit näyttivät suosivat väriä. Siihenkin törmäsi erittäin usein.

Olo on kuin jyrän alle jäänyt , paikkoja särkee ja todella pitkä kävelymatka oli eilen ruissista. ( 8km) Huonoilla kengillä, hitaasti lönkötellen, vatsa tyhjänä, pienessä huurussa - ei tosiaankaan maailman paras yhdistelmä. Sitten kuuden tunnin unet ja väsyttää niin että ajatus ei kulje laisinkaan. Huomenna on vielä työpäivä, eikä fiilikseni sinnekkään ole erityisen hyvä. Vieras paikka, vieraat ihmiset.

En tiedä miten aina silloin kun olen todella väsynyt, stressaantunut tai huolissani niin tuntuu että näen työkavereistani unta. Viime yönäkin, stressailin kaikkea ja uneeni hiipi taas ne tutut ja turvalliset kasvot. Muistan että unessakin olin todella helpottunut kun näiden heidät, pelkkä läsnäoleminen unessa tuntuu auttavan. Aamulla olo oli hivenen parempi. On se ihmisen mieli vain joskus jännä paikka :)

Nyt porhallan tekemään eväät ja sitten menen nukkumaan. Huomenna olen koko päivän liikenteessä, mutta illalla yritän tulle blogini pariin :) Oikein hyvää sunnuntai - iltaa kaikille, toivottavasti muut ovat pirteempiä!