Kuin monella herää vanhat kunnon nostalgia muistot? :) Aika varmaan monella sellaisella joka on saanut viettää kultaista lapsuuttaan 90-luvulla.
Super Nindendo on minulle henk. kohtaisesti kaikkein rakkain pelikonsoli. Okei, kyllähän sitä on tullut pleikkari ykkösellä, kakkosella ja vähän kolmosellakin tahkottua, mutta ei vaan ole Super Nintskan voittanutta. Nintska oli kova juttu aikoinaan, muistan kristallin kirkkaasti kuinka muutamalla muullakin naapurustossa oli kyseinen pelikonsoli. Sillä sitten tahkottiin päivisin ja aikamonta raivokohtaustakin aiheutti tuo kyseinen konsoli peleineen. Ei nimittäin kaikki meidän pelit olleet ihan sieltä helpoimmasta päästä.
Super mariossa on sellaisia maita joita olen tahkonnut tuntikausia. Uudelleen ja uudelleen. En tosiaan tiedä olisiko minusta enää nykyään samanlaiseen vääntämiseen? Miten silloin lapsena ne hermot kestivät yrittää kerta toisensa jälkeen?
Meidän vanha risainen Nindendo osui silmiini kun olin äitini luona käymässä ja kysyin että josko voisin asentaa ( tai yrittää asentaa ) konsolin omaan kämppääni. Äiti oli sitä mieltä ettei ketään sitä enää pelaa joten antaa palaa, joten raahasin sen sitten mukanani. Asennushan ei sitten taas sujunut yhtään niin mallikkaasti , mutta onneksi hakusanat nettiin ja pian kuva näkyikin televisiossa. Tässä kohtaa on oikeasti pakko ihmetellä että miten ihmeessä pärjättiin ennen vanhaa kun ei kaikkia kysymyksiä voinut googlettaa? :D
Vähän on luonnollisesti tuo tekniikka ajanut rakkaan Nindendomme ohi, mutta koska kuva näkyi, ohjainkin toimi ( teippauksesta huolimatta) niin kuluttelin iltaani pelaamalla kaikkia ihania klassikoita.
Peli valikoimasta löytyi mm. Leijonakuningasta, Super Marioa, Kivistä ja Sorasta, Mikki Hiirtä ja Donkey Kongia.
Vitsit, tuota Donkeytäkin ollaan tahkottu! Joidenkin maiden kanssa on kyllä niin jumitettu. Läpi olen toki senkin päässyt, mutta aika vaikeaa se on tuntunut olevan.
Tuossa pelaillessani huomasin muutenkin että tämähän on loistavaa aivojen leputusta. Olen viime aikoina niin pyöritellyt mielessäni vain kuntoilua, sali, kuntoilua, lenkkeilyä, kuntoilua, ruokaa että lepohetki siihen maailmaan tuli oivallisesti tämän pelikonsolin muodossa. Ihana vain pelailla ja keskittyä siihen ja antaa kaikenmuun olla vähän aikaa sivussa! Suosittelen muillekin, välillä on pakko saada hengähdystaukoja.
Minä menen pelailemaan, ja huomenna sitten taas uusin mielin kuntoilujen pariin :)
tiistai 28. elokuuta 2012
maanantai 27. elokuuta 2012
Asia tai tekeminen, mitä teet sitku olet "normi-painoinen" ?
Suosittelen jokaista kasaamaan itselleen tälläistä listaa, ennenkuin lähtee pudottamaan painoa. Näitä on nimittäin hauska lueskella vuoden päästä ja katsoa miten on hommassaan onnistunut- onko toiveet ja tekemiset toteutuneet.
Laitetaanpas oma lista kaikkien näkyville bloginkin puolelle :
Ostan bikinit!
Olen aika monta kertaa elämässäni ajatellut että jaaha, minä en koskaan tule pitämään biksuja päälläni, joten se on yksi niistä asioista minkä teen heti kun olen suht. normipainossa.
Toinen asia, menen kaikkiin kauppoihin ilman sitä ajatusta että " Mahtaako noi ihmiset ajatella, että ei ton kokoinen täältä mitään vaatteita saa". Nyt olen joutunut väkisinkin karsimaan osan kaupoista koska tiedän ettei niiden vaatteet mahdu ylleni. Samalla voisin kyllä päästä eroon monien kärsimästä, sovituskoppi kammosta.
Ostan mekkoja, heti kun vatsamakkarat on poissa.
Saatan eksyä jopa treffeille, vielä en sitä voi / halua tehdä.
Tiedostan näyttäväni hyvälle.
Itseasiassa voin sanoa onnistuneeni suhteellisen hyvin, nimittäin viidestä kohdasta - neljä on toteutunut. Tosin yksi vähän vaihtelevasti ( tuo viimeinen), en oikein tiedä mitä olen mahtanut ajatella sillä. Varmasti hyvää itsetuntoa noin yleensä ja onhan se huikeasti parantunut vuoden kuluessa. Etenkin silloin kun olen vähän tehnyt vaivaa nassuni eteen, niin tiedostan näyttäväni hyvältä.
Ainut asia mikä on jäänyt vielä odottelemaan toteutumistaan on bikinien osto. En tänä kesänä ihan ehtinyt rantakuntoon, ja ilmatkin oli aika huonot niin ei niistäkään tullut hyvää motivaattoria. En tosin varmaan järkevästi ajateltuna olisi edes kerennyt sellaiseen kuntoon, jossa olisin kelpuuttanut itseni rannalle bikineissä. Tässä siis oivallinen tavoite ensikesälle.
Mekkoja ostettu, tosin vähän vielä niiden laadussa on parantaminen varaa mutta kuitenkin - ostettu on!
Treffeillä käyty.
Eikä kauppakammoa enää ole, eikä sovituskoppikammoakaan :) Niistä siis päästy onnellisesti eroon!
Aika hyvä suoritus vai mitä? Tästä on oikeastaan hyvä tehdä seuraavan vuoden suunnitelma. Jota toivottavasti päästään sitten vuoden päästä katselemaan yhtä onnistunein fiiliksin.
Laitetaanpas oma lista kaikkien näkyville bloginkin puolelle :
Ostan bikinit!
Toinen asia, menen kaikkiin kauppoihin ilman sitä ajatusta että " Mahtaako noi ihmiset ajatella, että ei ton kokoinen täältä mitään vaatteita saa". Nyt olen joutunut väkisinkin karsimaan osan kaupoista koska tiedän ettei niiden vaatteet mahdu ylleni. Samalla voisin kyllä päästä eroon monien kärsimästä, sovituskoppi kammosta.
Ostan mekkoja, heti kun vatsamakkarat on poissa.
Saatan eksyä jopa treffeille, vielä en sitä voi / halua tehdä.
Tiedostan näyttäväni hyvälle.
Itseasiassa voin sanoa onnistuneeni suhteellisen hyvin, nimittäin viidestä kohdasta - neljä on toteutunut. Tosin yksi vähän vaihtelevasti ( tuo viimeinen), en oikein tiedä mitä olen mahtanut ajatella sillä. Varmasti hyvää itsetuntoa noin yleensä ja onhan se huikeasti parantunut vuoden kuluessa. Etenkin silloin kun olen vähän tehnyt vaivaa nassuni eteen, niin tiedostan näyttäväni hyvältä.
Ainut asia mikä on jäänyt vielä odottelemaan toteutumistaan on bikinien osto. En tänä kesänä ihan ehtinyt rantakuntoon, ja ilmatkin oli aika huonot niin ei niistäkään tullut hyvää motivaattoria. En tosin varmaan järkevästi ajateltuna olisi edes kerennyt sellaiseen kuntoon, jossa olisin kelpuuttanut itseni rannalle bikineissä. Tässä siis oivallinen tavoite ensikesälle.
Mekkoja ostettu, tosin vähän vielä niiden laadussa on parantaminen varaa mutta kuitenkin - ostettu on!
Treffeillä käyty.
Eikä kauppakammoa enää ole, eikä sovituskoppikammoakaan :) Niistä siis päästy onnellisesti eroon!
Aika hyvä suoritus vai mitä? Tästä on oikeastaan hyvä tehdä seuraavan vuoden suunnitelma. Jota toivottavasti päästään sitten vuoden päästä katselemaan yhtä onnistunein fiiliksin.
Tunnisteet:
normaalipaino,
Painonhallinta,
Painonpudotus,
tavoitteet
lauantai 25. elokuuta 2012
Rentoa lauantaita
Toivottelevat meijän söpöt karvakorvat
Nuo söpöläiset on äitini ja taitavat kyllä rennon lauantain paremmin kuin ketään. Ottakaamme siis mallia heistä ;) Itsekin rankan treenipäivän jälkeen vaihdan aivot lepotilaan ja nautiskelen vaan olosta ja elämästä!
Nuo söpöläiset on äitini ja taitavat kyllä rennon lauantain paremmin kuin ketään. Ottakaamme siis mallia heistä ;) Itsekin rankan treenipäivän jälkeen vaihdan aivot lepotilaan ja nautiskelen vaan olosta ja elämästä!
Tunnisteet:
Kissat
torstai 9. elokuuta 2012
Elämme jännittäviä aikoja
On elämä heittänyt tässä viimeisen 12 tunnin aikana ihan täysin ympäri. On se vaan ihmeellistä miten elämä jaksaa aina yllättää. Noh, huomiseen aamuun mennessä selviää yhtä sun toista mieluisaa / epämieluisaa asiaa. Joten...ehkä maltan hetken :D Toivottavasti minulla on hyviä uutisia huomenna kerrottavana :)
maanantai 6. elokuuta 2012
Uusi Kamera
Tälläinen pikkukamera saapui siis postissa tänään :) Niinkuin osa muistaakin, vanha Sonyni koki siis todellisen kolauksen ruississa kun hän joutui vedenvaltaan. Pikkukamera on kuitenkin tärkeä kapistus, vaikka järkkärinkin omistan sillä järkkäriä ei nyt aina mukana viitsi kantaa. Useasti iltareissuihin ja kavereiden luo on mukavampi mennä tuollainen pieni kätsy kamera kassissa, kuin todella suuri möhkäle järkkäri.
Vanha kamerani oli Sony ja tämä uusi on nyt sitten Canon. Merkin vaihto johtui lähinnä siitä että järkkärini on myös Canon, ja olen ollut hyvin tyytyväinen siihen kaikki nämä vuodet:) Halusin siis uudenkin jäsenen olevan Canon- perheestä.
Tietystikkään vanha muistikorttini ei sitten sopinut kameraan, enkä älynnyt uuttakaan tilata joten vähän aikaa menee ennenkuin pääsen kokeilemaan :) Mitään erikoista en odota, enkä tarvitsekkaan - perusominaisuudet riittävät vallan mainiosti :)
Tunnisteet:
Canon,
kompaktikamera
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)



