Miten hauskaa. Itseasiassa tuli tässä mieleen kun mietin viime syksyä, sekä viime kevättä niin kumpanakin taisi tulla tosiaan tälläinen samanlainen sairaussuma - kuin mitä nytkin. Ilmeisesti vastustuskykyni alentuu ja sitten ne taudit tulee kaikki ovista ja ikkunoista. Ensin siis flunssa, sitten maitohampaan poisto ja nyt vatsatauti. Maanantaina iski töissä ellottava olo ja ajattelin et okei, ei tässä mitään. Illalla vatsa kramppasi sitten ihan järkyttävällä tavalla. En muista milloin vatsani olisi ollut niin kipeä. Ainut mitä edes pystyin tekemään oli makaaminen paikallaan - eikä sekään tuntunut auttavan. Ei mitkään asennot, eikä mitenkään päin. Koko ajan vain sellainen polttava kipu mahassa, sekä mahdollisuus että kohta lentää laatta. Ei onneksi lentänyt - tai olisi lentänyt mutta kiitos oksennuskammon ei lentänyt. Ruoka ei ole maistnut kohta kahteen päivään ja olo alkaa olla aika hauska. Naamakin näyttää varsin mukavalta.
No mutta mukavempiin asioihin! Sunnuntaina jolloin olin vielä elämäni kunnossa tuli ensin juostua aamulla 9,5 km lenkki. Lenkin lopussa olin taas puuskuttava tomaatti mutta ei se mtitään. Lenkki kulki hyvin. Tämän urheilusuorituksen jälkeen lähdinkin sitten kummipoikani 11- v synttäreille :
Illalla sitten sai käpertyä lätkän ääreen. Tosin minulle se ei koskaan ole mitään käpertymistä - kun olen niin hermoheikko. Nyt oli sitten taas sellainen peli että meinasi hermot pamahtaa jatkuvasti, muttei siitä sen enempää. Hopea on hieno suoritus! Paljon enemmän kuin ikinä edes uskalsin toivoa.
Siskoni juhlat lähestyy - lauantai koittaa pian ja asuni on hivenen keskeneräinen. Eilen olin vatsakrampissa laittamassa ripset ja samalla muotoilin kulmani. Perhanan tuskaista muuten, mutta kylläpä nyt näyttää kivalta. Käsikorut puuttuu vielä. Muuten homma on suhteellisen kuosissa :) Kuvia toki laittelen sitten.
Asunani tuolla synttäreillä toimi tämä
Nyt sitten taas kippuraan sohvalle! Toivon tosiaankin että tämä olo häipyy yhtä nopeasti kuin tulikin.
