Iltoja :)
No niin, tänään on takana oikein urheilullinen päivä. Aamusta kiskaisin läheisen pururadan kahteen kertaan juosten, josta kilometrejä tuli 3. Sen jälkeen pienoinen kävelylenkki , johon aikaa meni 25 minuuttia. Illalla vielä päätin vetää oikein hikijumpan Jillian Michaelsin oheistuksella. Nyt on siis päivän liikunnat suoritettu ja huomenna vietän välipäivää. Mikä tekee varmasti ihan hyvää, alkuviikko on mennyt aikamoisessa urheilun sykkeessä. Huomenna tapaan myös yhtä työkaveriani, jotta pääsemme kumpikin sitten purkautumaan kuluneestä vuodesta, ja miettimään tulevan syksyn kuvioita :)
Halusin palailla oikeastaan kertomaan teille yhdestä kipinästäni painonpudotuksen suhteen. Sarjasta nimeltä Suurin Pudottaja. Tai siis lähinnä sen Amerikkalaisesta versiosta. Suomalaista versiota ei olekkaan pitkään aikaan tullut. Suurin pudottaja on parina viime kesänä kuulunut maikkarin kesäohjelmistoon, mikä on tietysti meille kesäkiloja kammoaville loistavaa! Aikoinaan se oli kiloista eroon haluavalle oivallinen motivaattori.

Minulla ei itseasiassa aikaisemmin koskaan ole ollut mitään kummallisempaa tunnesidettä ohjelmaan. Olen sen aina toki katsonut, kun se televisiosta on tullut mutta ennen viime kesää se ei ole koskaan ajanut minua pudottamaan painoani. Ohjelmassa olevat ihmiset ovat ehkä olleet minulle...jotenkin saavuttamattomissa. He ovat olleet uskomattoman lihavia, mutta kuitenkin niin järjettömän sitkeitä ja sisukkaita- en ole koskaan uskonut että minusta olisi vetämään yhtään " viime hetken treeniä". Tai elämään niin kurinalaista elämää kuin farmilla on pitänyt elää. Lyhyessä ajassa, ihan järjettömiä tuloksia, sellaisia tuloksia viikossa mistä minä olen haaveillut koko elämäni. Sellaisia tuloksia mitä olen toivonut saavuttavani kuukaudessa tai puolessa vuodessa.

En oikein tiedä mitä viime kesänä tapahtui, että ohjelma herätti minussa halun pudottaa painoa. Tai ehkä enemmän, se vahvisti sitä pitkään sisällä kytenyttä ajatusta- halua elää terveellisemmin. Ohjelmassa oli toki muutama sellainen kasvo, jotka omalla mahtavalla tsempillään saivat minut myös motivoitumaan. Michelle oli yksi heistä. Sen lisäksi että hän oli minusta uskomattoman kaunis, hän oli myös käsittämätön sitkeä taistelija. Varmasti yksi kaikkien aikojen lempi kilpailijoistani. Ensimmäisen kauden loppuessa, ohjelma oli antanut niin hurjasti tukea että yksi ajatus minkä viime kesältä muistan hyvin selkeästi oli : " Miten pystyn jatkamaan laihduttamis projektiani ilman Suurinta Pudottajaa?" Vähän niinkuin toivomuksestani perään alkoikin suoraan Season 7 ja minut oli jälleen kerran pelastettu.
Tara oli ehdoton suosikkini seiskakaudella. Pidin älyttömästi hänen asenteestaan, motivaatiostaan, positiivisesta elämänasenteesta ja siitä älyttömästä tahdosta millä hän meni eteenpäin.
Mahtavien kilpailijoiden lisäksi sarjassa on myös yksi kaikkien aikojen lempinäyttelijäni Alison Sweeney- juontajan roolissa, hän on minun silmiini aina ollut kaunis nainen ja sarjassa olen myös hänen tyyliään katsellut. Alisonin lisäksi ihanat valmentajamme jakavat myös mielipiteitä. Tiedän niiiiin monta ihmistä kun ovat Bobin takana hamaan loppuun saakka- Bob on symppis, mutta minä täällä olen kyllä Jillianin naisia läpikotaisin! En tiedä mitä Jillianissa on niin käsittämättömän kiehtovaa, ehkä se että tuo nainen tietää millaista on olla ylipainoinen, tuossa naisessa on asennetta, tulisuutta ja tuo nainen osaa motivoida ; huuta, kiljua ja karjua - mutta myös tsempata, tukea ja kuunnella. Jillian ei kuuntele tekosyitä , eikä koskaan tyydy vähään. Repii ihmisestä sen irti, mihin tämä juuri ja juuri kykenee.

Jillian on tahto naisia ja edustaa paljon sellaista mitä itsekin arvostan. Eikä kyseessä ole mikään tyhmä nainen! Tuolla naisella on pelisilmää, tilannetajua. Omistan hänen kirjansa ja kaksi dvd: tä, niiden avulla lähdin viime kesänä matkaan. Kuolemaa tehden, mutta tähän saakka olen selvinnyt hengissä. Kiitos Jillian!
Season 7 : tä tuli vielä mieleen, että kilpailunhan voitti ( harmikseni) Helen. Josta minulle tuli muistutus että liika laihduttaminen varsinkin vanhemmalla iällä ei ole enää mitään kaunista katseltavaa.
Vai näyttääkö tuo nainen jostain kauniilta? Minusta ei. Osa vanhenemista on myös ymmärtää se, ettei laihduttaminen ihan äärirajoille tee enää sinulle oikeutta. Se ei tee minullekkaan vanhempana oikeutta, eikä se taatusti tehnyt Helen:lläkään. Noin muutenkin minusta naisessa pitää olla vähän mistä ottaa kiinni. Sillä mielellä minäkin aijon mennä eteenpäin.
Tänä kesänä maikkarilla starttasi jälleen Suurin Pudottaja Season 8. On jotenkin haikeaa katsella ohjelmaa, siinä se nyt on, kimmokkeeni vuosi takaperin. Nyt ohjelman katseleminen ei taas herätä liiemmin mitään tunnetta, se on vain hyvää ajankulua. Niitä ihmisiä katsellessa muistaa itsekurin merkityksen, useasti tulee ajatelleeksi että tuolta minä en tosiaan aijo näyttää koskaan. Vaikka sarjassa on niitä ihan älyttömän lihaviakin ( yksi nainenkin painaa yli 200 kiloa) niin joukossa on myös niitä jotka ovat aika lähellä omaa aloituspainoani. Amerikkalaiset ovat vain useimmiten päärynävartaloisia, joten ihan sopivaa vertailukohtaa ei ole. Mut kuitenkin.
“The past doesn’t define you, your present does.
It’s okay to create a vision of the future because it affects your behavior in
the “now,” but don’t dwell on past mistakes. Learn from them and focus those
lessons in the moment. That’s where change can really happen.” - Jillian
"This is where it matters the most. This is where lives are made, in these moments when you can choose whether or not to say "I can't" or "I can." It is a choice that will either make or break you for life." - Jillian
“Why choose to fail when success is an option?