En itseasiassa ole varma onko tämä flunssaa vai allergiaa, tai ehkäpä niitä kumpaakin. Olo ei tosiaankaan ole mikään erikoinen, ja ärsyttää kun juuri tässä juhannuksen liepeillä pitää tälläinenkin vaiva saada päälleen. Olen ollut ihan hämmästyttävän terve koko vuoden, jopa pomoni ihmetteli sitä. Tiedän suuren osan olevan karppauksen ja ennenkaikkea terveellisemmän elämän ansiota, ja nämä flunssat jotka ovat vuoden aikaan iskeneet ovat olleet suht rauhallisia. Nyt varmaan allergiakin vaikuttaa, että tuntuu vähän katujyrän alle jäänneeltä.
Toivottavasti se tästä.
Eilen vietin siis päivähän Helsingissä, ihanan ystäväni kanssa. Sää ei tosiaankaan suosinut kyllä meitä, taivaalta tihutti vettä ja karsea tuuli. Koita siinä sitten talsia paikasta A, paikkaan B, kun kaikki vaatteet oli ihan nihkeitä ja hiukset ihan liiskaana, meikit levinneet naamaan ja kylmyys turrutti jokaisen luun.
Kävimme ystäväni kanssa syömässä todella hyvässa pasta ja pizzeria- paikassa. Pastani oli suussa sulavaa! Päätin unohtaa päiväksi karppaukseni ja vain nauttia hyvästä ruoasta ja seurasta. Pasta oli ehdoton valinta! Herkullista. Söimme hyvää ruokaa, juorusimme, vaihdoimme kaikki kuluneen parin kuukauden kuulumiset ja välillä vain istuimme hiljaa ja pohtisimme tahoillamme maailman menoa.
Kiertelimme kaupoissa, istuimme kahviloissa. Matkustimme ratikalla, menimme metrolla. Katselimme Helsingin elämää, tai minä lähinnä tuijottelin ihmisiä ja ihmettelin muutenkin. Ei sillä että olisin erityisen maalainen, mutta kyllähän Helsingissä on oma tunnelmansa. Ihmispaljous metrossa ( ahdistavaa!) tai kerjäläiset kaduilla. Itseäni vähän yllätti miten paljon ventovieraat halusivat jutella, en koe itseäni kovin hyväksi sellaisissa tilanteissa. Onneksi ystäväni puhui sitten puolestani, ja minä sain vain luvallisen syyn möllötellä.
Ehkä olen sitten vain tottunut olemaan hiljaa, en tiedä. Omassa kotikaupungissani ei ventovieraat juurikaan pulise. Varmaan tuli vähän minulle yllätyksenä.
Rento shoppailu -asuni. Ei mitään kovin uutta asussani, ainoastaan nuo kengät eivät ole tainneet aikaisemmin olla kuvissa. Ovat Forever 21:sestä. Tuo huivi on yksi lemppareistani, se on aikoinaan Lindexistä ostettu. Muut osat ovatkin tainneet olla päälläni aikaisemminkin.
Kaikenkaikkiaan ihana päivä, ihanan ihmisen kanssa. Sai puhua, mietiskellä ja kertoa niistä asioista mitä en ole voinut kenellekkään jakaa. On raskasta kun ystäväni asuu Helsingissä, matka erottaa meitä, vaikkei se pitkä olekkaan. Tarpeeksi pitkä se kuitenkin on ollut, ja monet asiat ovat muuttuneet sen kuluneen puolen vuoden aikana jonka ystäväni on asunut Helsingissä.
Minä olen muuttunut, hänkin varmasti on. Ennen näimme viikoittain, nyt hyvä jos kerran kahdessa kuukaudessa. Sinä aikana kertyy niin paljon asiaa, että kun tapaamme niin voimme jakaa niistä vain osan, sekin itseäni harmittaa. Ennen sai aina pulista kaikesta, turhastakin. Nyt pitää miettiä mihin asiaan sitä yhdessä olon aikaa oikein meinaa käyttää. Eikä joka päivän hiuspompulan väriä enää viitsi jakaa ;) Oli kuitenkin ihana nähdä häntä ja eron hetki oli haikea. Aikaa kuluu varmasti, ennenkuin taas tapaamme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti