Tammikuussa meillä on kahdet häämessut, sen lisäksi menemme käväisemään Winter Dog Show'ssa. Minulla on muutama ystävieni kanssa sovittu tapaaminen, mieheni käy yksissä koekuvauksissa. Tammikuussa ei siis hirveästi ole viikonloppuisin vapaata aikaa.
Huhtikuussa ( jota odotan ihan valtavasti) lähdemme mieheni kanssa reissuun. Kohteena tällä kertaa aivan ihana Skotlanti. Se on yksi paikka Briteissä jonne olen halunnut jo ties miten pitkään mennä. Olemme katselleet vähän kohteita jotka haluamme nähdä, ja mikä tietenkin hienointa auto on myös vuokrattu kolmeksi päiväksi, mikä mahdollistaa myös upeiden maisemien näkemisen. Edinburgh on kuitenkin pääkohteemme. En malttaisi odottaa reissua, mutta kyllähän se sieltä tulee.
Muistatteko surullisen kuuluisan koira hankkeeni? Puhuin siitä ainakin täällä : On step at a time & täällä : koirakuume
Koirahan oli minulle jo aikoinaan alustavasti varattu, mutta sopivaa pentua ei syntynyt ja sitten tuli mies ja etäsuhde - eikä pentu sopinut siihen kuvioon. Mies rakastaa koiria ja olemmekin yhdessä alkaneet asiaa työstämään tässä. Tällä kertaa kuitenkin aika paljon maltillisemmin ja rauhallisemmin. Katsotaan mitä vuosi tuo mukanaan tämä asian osalta. Osittain siksi käymme tuolla koiranäyttelyssä vähän katselemassa ja ihmettelemässä.
Syksyllä saattaa olla reissukin tiedossa, mutta siitä emme ole sen tarkemmin vielä päättäneet.
Tämä vuosi tulee osittain olemaan varmasti mielenkiintoinen. Reissuja joita olen odottanut, toivottavasti karvainen perheenjäsen elämäämme,häiden suunnittelua. Ennenkaikkea toivon että tänä vuonna pääsemme mieheni kanssa samankaton alle. Se on toiveistani yksi suurimmista. Keväällä päästään tästä turvotuksesta ja noista muutamista kertyneistä kiloista eroon, kun pyöräily tulee kuvioihin ja juoksu alkaa taas maittaa. Haluan ehdottomasti panostaa tänä vuonna terveelliseen elämäntapaan ja kumpikin meistä ( minä ja mies ) haluaa vähentää herkkuja. Minun pitää myös lisätä veden juontia, koska talvella se on taas jäänyt.
Vuosi on varmasti myös aika raskas, isovanhempani vanhenevat ja se tuo mukanaan omat haasteet ja surunsa. Viime vuonna mentiin jo aika hurjaa takapakkia, eivätkä asiat tuskin tuosta ainakaan parane. Toivottavasti eivät kauheasti pahenekkaan. Etäsuhteessa eläminen ainakin näin aluksi. ja siihen pitää suhtautua niin että sen pystyy hallitsemaan. Estää itseään murtumasta miljoonaksi palaseksi jokaisen sunnuntai- eron jälkeen. Nyt ei ole luvassa pitempiä viikonloppuja, tai lomaakaan ihan lähellä. Nyt on kestettävä ja suhde pitää pystyä pitämään oikeilla raiteilla. On panostettava viesteihin ja puheluihin. On ajateltava että tämä ei kestä ikuisesti, on jaksettava vaikka ikävä hakkaisi sisusta koko ajan pieniksi palasiksi. Tämä suhde on sen arvoista.
Toiveissa siis yllätyksellinen vuosi, mutta toisaalta toivon että ainakin töissä säilyisi syksyllä myös samat kuviot. Toivon rakkauden syventymistä mieheeni, paljon ihania ja romanttisia hetkiä. Iloa, riemua, onnistumisia. Toivon rohkeutta kohdata vaikeudet ja uskon että mies rinnallani kestän mitä vain. Selviämme mistä vain. Ystäväni saavat lapsia tänä vuonna ainakin kaksin kappalein, toivon että saan tutustua noihin uusiin elämän alkuihin.
Toivon myös kaikille lukijoilleni yllätyksellistä ja onnellista vuotta 2016! :)
